Semmoista vaan mietin, että kun minulla on mielikuvituspoikaystävä, niin olenko ihan aika normaali kuitenkin.
Esimerkiksi tänäkin aamuna, kun keitin kahvia, mietin mielessäni, miten olimme juuri harrastaneet ihanaa aamuseksiä ja sitten, kun minä laittelin kahvinpuruja keittimeen, niin mies tuli suihkun jälkeen suukottamaan niskaani ja pieraisi.
Siitä ajatuksesta tuli onnellinen olo.
Sitten joskus aina ajattelen, että laitan sille ruokaa. Samalla mietin, mitä kerron päivästäni. Mielikuvituspoikaystävä kuuntelee ja nauraa välillä jutuilleni. Ja sitten se tulee taas suukottamaan. Ja sitten, jos se ei kuuntele, niin menen sen syliin ja katson silmiin ihan läheltä niin, ettei se näe urheilu-uutisia ja väkisinkerron kaiken. Ja jos se ei vieläkään kuuntele, niin viettelen sen seksiin ja sitten kerron siinä samalla. Siitäkin tulee onnellinen olo.
Joskus istun pissalla vessanovi auki ja mietin, että nyt huutaisin sille, että voisitko tulla sulkemaan oven, koska tuleekin kakka. Onnellinen olo.
Illalla käytämme koirat ulkona yhdessä ja mielikuvituspoikaystävä katsoo muualle ja yökkii, kun minä kerään kakat pussiin ja kerron, että miten kauan pitää olla hengittämättä, kun kakan noukkii.
Ulkoilun jälkeen riisudumme alasti ja poikaystävä säikähtää, kun yhtäkkiä koirani nenäni nuuhkii sen persettä. Sitten käymme yhdessä suihkussa, ja mielikuvitusystävä yrittää penetroitua minuun ja minä sanon, että no ihan vähän vaan sitten, koska en syö pillereitä ja sitten sanon, että ei enää ja menemme sänkyyn, jossa harrastamme ihan tavallista seksiä kondomin kera. Onni.
Sitten käymme nukkumaan, ja se haluaakin katsoa vielä telkkaria ja minä en, joten en saa nukuttua ennen kuin telkkari sulkeutuu. Mutta sitten, kun se sulkeutuu, poikaystävä kietoo takaapäin kätensä minun ympärille ja olen onnellinen ja melkein nukahdan. Sitten jo viiden minuutin jälkeen minun tarvitsee vaihtaa asentoa ja mietin, että missä mielikuvituspoikaystävän kädet on nyt, kun pyörin tässä ennen nukahtamista kuin väkkärä. (En tiedä, mikä on väkkärä, mutta jos tietäisin, niin tarkoittaisin sitä ehkä.)
Sitten ihan lopuksi mietin, että nyt se jo nukahti ja tuossa se nyt tuhisee, ja minä en, ja annan sille suukon, ja se vähän herää siihen ja antaa suukon takaisin.
Tällä tavalla, kun ajattelen, niin en ole koskaan yksin. Se on kivaa.
Esimerkiksi tänäkin aamuna, kun keitin kahvia, mietin mielessäni, miten olimme juuri harrastaneet ihanaa aamuseksiä ja sitten, kun minä laittelin kahvinpuruja keittimeen, niin mies tuli suihkun jälkeen suukottamaan niskaani ja pieraisi.
Siitä ajatuksesta tuli onnellinen olo.
Sitten joskus aina ajattelen, että laitan sille ruokaa. Samalla mietin, mitä kerron päivästäni. Mielikuvituspoikaystävä kuuntelee ja nauraa välillä jutuilleni. Ja sitten se tulee taas suukottamaan. Ja sitten, jos se ei kuuntele, niin menen sen syliin ja katson silmiin ihan läheltä niin, ettei se näe urheilu-uutisia ja väkisinkerron kaiken. Ja jos se ei vieläkään kuuntele, niin viettelen sen seksiin ja sitten kerron siinä samalla. Siitäkin tulee onnellinen olo.
Joskus istun pissalla vessanovi auki ja mietin, että nyt huutaisin sille, että voisitko tulla sulkemaan oven, koska tuleekin kakka. Onnellinen olo.
Illalla käytämme koirat ulkona yhdessä ja mielikuvituspoikaystävä katsoo muualle ja yökkii, kun minä kerään kakat pussiin ja kerron, että miten kauan pitää olla hengittämättä, kun kakan noukkii.
Ulkoilun jälkeen riisudumme alasti ja poikaystävä säikähtää, kun yhtäkkiä koirani nenäni nuuhkii sen persettä. Sitten käymme yhdessä suihkussa, ja mielikuvitusystävä yrittää penetroitua minuun ja minä sanon, että no ihan vähän vaan sitten, koska en syö pillereitä ja sitten sanon, että ei enää ja menemme sänkyyn, jossa harrastamme ihan tavallista seksiä kondomin kera. Onni.
Sitten käymme nukkumaan, ja se haluaakin katsoa vielä telkkaria ja minä en, joten en saa nukuttua ennen kuin telkkari sulkeutuu. Mutta sitten, kun se sulkeutuu, poikaystävä kietoo takaapäin kätensä minun ympärille ja olen onnellinen ja melkein nukahdan. Sitten jo viiden minuutin jälkeen minun tarvitsee vaihtaa asentoa ja mietin, että missä mielikuvituspoikaystävän kädet on nyt, kun pyörin tässä ennen nukahtamista kuin väkkärä. (En tiedä, mikä on väkkärä, mutta jos tietäisin, niin tarkoittaisin sitä ehkä.)
Sitten ihan lopuksi mietin, että nyt se jo nukahti ja tuossa se nyt tuhisee, ja minä en, ja annan sille suukon, ja se vähän herää siihen ja antaa suukon takaisin.
Tällä tavalla, kun ajattelen, niin en ole koskaan yksin. Se on kivaa.